Keskiviikkona vein Samusen päiväkotiin iltapäivällä ja suuntasin itte iltavuoroon. Muutaman tunnin olin kerennyt ajella ja pienellä tauollani sitten satuin vilkaisemaan puhelinta. Päiväkodista oli tullut soittoa ja viestiä, että poika on kuumeessa ja silmät rähmivät; pitäisi siis hakea kotiin. Ei kun soittoa työnjohtoon, että tilanne on tämä ja kotiin pitäisi päästä! Tämä onneksi järjestyi erittäin nopeasti.. =)
Ilmoitin sitten päiväkotiin, kun pääsin lähtemään ja sain vielä suosituksen käydä apteekissa ja kaupassa rauhassa ennen kuin haen Samun.
Harmillisen tästä teki se fakta, että pojan piti lähteä isänsä isälle ekaa kertaa yökylään perjantaina, mutta tämä reissu jäi nyt luonnollisesti tekemättä. Mun taas piti saada viettää täysin vapaa viikonloppu, ilman töitä siis myös. Nähdä kavereita, SIIVOTA ja olla vaan. Ja kun tosiaan poikahan ei oo ollut kertaakaan sairaana sen jälkeen kun päiväkodin aloitti, niin jotenkin tuntui käsittämättömältä, että miten sen piti juuri tähän viikkoon nyt osua. :D
Seuraavana päivänä yksi Samun mummeista tuli tänne meille vahtimaan Samua kun mulla oli varattuna hieroja. Onneks mumminsa tuli meille. ♥ Muuten ois hieroja jäänyt käyttämättä ja rahat olis mennyt myös.
Mumminsa käytti sitten pojan AUTOLLA lääkärissä sillävälin ja lopputuloksena sekä silmä-, että korvatulehdus! Huh!
Tänään lumentultua uskallettiin jo puolisen tuntia kevyesti ulkoillakin. Pääsi talvihaalari vihdoin näin tammikuussa käyttöönkin!
Mut menihän ne huimat neljä vapaapäivää näinkin. :]
ps. Mitäs tykkäätte uudesta simppelimmästä bannerista? ;)
Banneri on tosi kiva :)
VastaaPoistaMeillä yleensä myös sairastellaan aina silloin kun olisi jotain menoa, innolla odottaa ja sitten suunnitelmat peruuntuu :( ei kivaa ollenkaan!
Kiitti. :)
PoistaMmmmh.. Näinhän se vähän tuntuu menevän.. :/