Plus tää viikko on vähään aikaan viimenen kun Samukin joutuu olee niin paljon päiväkodissa.. Sit mun työvuorot hetkeks vähän helpottaa. Tekee meille ihan hyvää.. Ja koitetaan oikeesti keksii kaikkee kivaa.. Etten vaan itte jumita...
Tosissaan äsken vein just pojusen päiväkotiin.. Ittellä lähtö ois töihin vähä viiden jälkeen! Päätinki jo, et mihin aikaan mun pitää olla sängyssä ilman, että mulkoilen kännykkää vielä. Pakko saada nukuttua, ettei oo ihan poikki.
Kun olin Samun vienyt, käväsin Lidlissä katteloimassa oisko sieltä löytynyt tommosta autosettii, mut eipä ollu. Tänään olivat tulleet myyntiin. :( Se on harmi kun niillä on aina niin vähän noita tuotteita..
No, tulipahan ainakin ruokaostokset tehtyä! Voisin teille pikaseen vilauttaa pienet ostot talvea varten.. :) Kirpparilta löytyneet Kappahlin toppahousut henkseleillä. Hinta oli muistaakseni 4€ ja on tosi siistit, ei oikeestaan mitään käytönjälkiä. Enempää en ois maksanutkaan, koska eivät varmaan mee kun alkutalven.. Ku Samu on jo sen 98cm.. Ei olla siis ees sovitettu! Ja sit ihan uutena ostetut Villervallan toppahanskat! Molot kun ei valitettavasti oikeen oo ollut tarpeeks lämpösiä, ni koklataan näitä. Hinta n. 20€ muistelen. Ainakin tähtiheijastimensa kanssa sopivat oikein hyvin haalariinkin!
Ja viileneviä iltoja varten vielä Maxomorran sulonen tähti-yökkäri ♥♥♥ Tän hinta tais olla n. 30€, mut ostin Tenavalinnasta ja käytin aiemmin kertyneet bonushommelit ja hinnaksi tuli jotain ihan inhimmillistä. :))
Loppuun vielä muutama instakuva viime päiviltä. ♥ Oltiin siis viime yö mun äiskällä kun mä kävin tänään kampaajalla. Hiuksistakin tuli ihan kivat. Thänks äiti. Ne kävi mm. metsäretkellä otsalamppujen kaa ja tänään uimassa. ♥♥ Onneks on perhe. ♥♥
Nomutta, nyt mä taidan vetästä naamani Lidlistä ostamani valmisriisipuuron! Sit pian nukkumaan. Toiv. maistuu toi puuro. Alepasta kerran ostamani halpisvalmisriisipuuro oli tosi jeees.. Kun sit taas joku Saarioisen ei ainakaan viime vuonna maistunut oikeen...
MMmmoi!
En tunne sinua, mutta vahingossa eksyin blogiisi ensimmäisen kerran nyt.
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruune, en voi mitenkään ymmärtää miltä tuntuu. Paitsi, että todella, todella pahalta. Minäkin itken täällä, vaikken teitä edes tunnekaan. Ja varmaan juuri kuten olet kirjoittanut, se että lapsi ei tule muistamaan isäänsä eikä kasvamaan hänen kanssaan (eikä isä saanut nähdä poikansa kasvavan) tuntuu kaikkein pahimmalta. (Kun minusta jo tuntuu pahalta se, että lapseni eivät koskaan saaneet tavata minulle hyvin rakasta isoäitiäni, eikä hän niitä. Täytyy välillä "puhua taivaaseen", vaikken minäkään uskovainen ole)
Paljon jaksamista teille kaikille!
Kiitos sinulle.. Raskastahan tämä on.. Mutta tästähän on tie vaan ylöspäin. Pidetään huolta hyvistä muistoista isistä♥
Poista