Asia, joka on viime aikoina pyörinyt mielessäni kovinkin paljon. Nimittäin
pienten lasten yökyläily.
Muistan jo ainakin pari vuotta lukeneeni jutun, jossa kerrottiin kuinka lapselle sopiva aika erossa vanhemmistaan on yhtä monta yötä kuin on lapsella ikää.(Oletin silloin, että tässä puhutaan ainakin alle kouluikäisistä lapsista.) Allekirjoitinkin tän aikalailla ! Mun mielestä tuo kuulosti kaikinpuolin erittäin hyvältä.
Mutta ei tuota sääntöä ole meilläkään ihan täydellisesti noudatettu, vaikka lähestulkoon kuitenkin. Nimittäin, Samu kyllä oli alle yksivuotiaana kerran vai kahdesti yökylässä. :) Enkä mä siitä kyllä mitään morkkiksia ottanut. Vauvalla oli varmasti kaikki hyvin ja itselle oma pieni hengähdystauko oli luksusta.. ♥ (Nimimerkillä, ensimmäiset 7,5kk hoidin vauvan kaikki yöheräämiset, paitsi sinä yhtenä yönä kun oli yökylässä !)
Nyt Samun kasvaessa on yökyläilykin lisääntynyt vaikkei se minusta järin usein tapahtuvaa ole silti. No jollain mittapuulla joo, joidenkin lapset kun yökyläilevät kerran vuodessa?
Samun isän kuoleman jälkeen, olen minusta vähintäänkin oikeutettu siihen, että lapsi voi käydä yökyläilemässä ja saan itselleni hetken omaa aikaa. Mulla ei ole erikseen mitään omia iltoja, jolloin voisin käydä vaikka harrastuksissa. Kahden vanhemman perheessä uskoisin tällaisia hetkiä kuitenkin olevan useita.. Äiti pääsee salille yms., isi kavereidensa kanssa pelailemaan ymymym.
Ehkä mäkin vielä joskus saan sellaisista hetkistä nauttia.. :) Nykyään en vaan tohdi Samua kauheasti hoitoon viedä (edes hetkiksi), koska se kaikki on pois meidän yhteisestä vähäisestä ajasta. Vuorotyötä tehdessä, yhteistä aikaa jää välillä hirvittävän vähän kun lapsi viettää yönsäkin päiväkodissa. Joskus sitten kun on mies.. ♥
Musta yökyläily muutenkin on ihan OK. Mun mielestä vanhemmalla/vanhemmilla pitää olla myös omaa aikaa. :) Se on mukavaa sekä aikuiselle, että varmasti lapsellekin. Kyllä mä ainakin omasta lapsuudestani muistan, että mummolaan oli aina ihana mennä.. ♥
Kertoakseni kuitenkin lisää siitä, kuinka meillä on pystytty noudattamaan tuota yö/ikävuosi -"sääntöä". Tosiaan, keväällä Samu oli ekaa kertaa poissa kolme yötä kun itse kävin ystäväni kanssa siellä Lapissa (
kliklik), joka oli kyllä aivan huikea reissu ja kaikki nauttivat siellä missä olivat ! Reissu oli todellakin sitä mitä olin kaivannut; kunnollista irtautumista arjesta, eikä vain sitä yhtä iltaa. Tällöin Samulla oli ikää pari viikkoa alle 4v, joten sääntö piti
3v=3yötä.
Eikä mulla varsinaisesti mitään olekaan kenenkään yökyläilyjä vastaan. Henkilökohtaisesti en vaan ymmärrä mitään viikottaisia bilereissuja jos lapsi on hoidossa.
Nyt kuitenkin tullaan siihen, miksi varsinaisesti aloin tästä kirjoittamaan ja miksi olen asiaa niin kovasti pohtinut. Ihan pian, on
Samulla 4v luvassa hurja
kuuden yön reissu poissa kotoa. Tässä ei kuitenkaan ole kyse mistään mun omasta lomastani.. Meillähän on vain tämä lyhyt kahden viikon kesäloma, mikä mielestäni tuntui erittäin lyhyeltä pienelle lapselle. : ( Siispä halusin tarjota edes Samulle mahdollisuuden pidempään lomaan ja siksipä hän lähtee reissuun. Itse olen koko viikon ihan normaalisti töissä, mutta jäähän mulle kuitenkin omia hetkiä ennen/jälkeen työpäivän. ^------^
Täytyy myöntää, että mua jännittää ihan SIKANA. Kolme yötä on tosiaan pisin aika, jonka oon ollut Samusta erosta ja nyt se heti tuplaantuu. Huh. En epäile ollenkaan, etteikö Samu viihtyisi, mutta nyyyh, tuleekohan mulla ihan kamala ikävä. Nyt viikonloppuna kun kaipasin Samua ihan valtavasti vaikka oli vaan kaksi yötä poissa.. : / Omilla fiiliksillä taisi tosin olla muutenkin vähän vaikutusta asiaan !
He, keiden luokse Samu menee, vaikuttavat tosi mukavilta ja Samulla on siellä ikäisensä kamukin, mikä on niiiin ihanaa.. :))
Jännityksellä odotellaan ensi viikkoa ! ♥ =)
Nyt haluaisinkin kuulla teidän mielipiteitänne yökyläilystä? Mikä teidän mielestänne on sopivaa vielä pienelle lapselle ja mikä ei? :) Kuinka usein omat lapsenne yökyläilevät ja mistä syistä?
(Täytekuvina kuvia Samusta pienenä muiden kanssa. ♥ Voi, että mikä söpöliini. ♥)
